keskiviikko 26. helmikuuta 2020

No mitäs helvettiä tänne sitten kuuluu.

Ei juuri mitään, mutta kerrotaan nyt silti.

Kaikesta ennakkosuunnittelusta huolimatta pistin ylimääräiset 330 euroa helmikuussa tatuoinnin poistoon. Olin tilitapahtumiani selatessa ajatellut pitää taukoa tuosta proseduurista, ja kerätä nekin rahat puskuriin. Mutta enpä tietenkään ollut johdonmukainen tuonkaan asian suhteen, vaan säntäsin peruutusajan saatuani samantien sinne piinapenkkiin! Ja hurlumhei näinpä livahti taas ihan järjetön rahasumma lompakosta pois ihan vartissa.

Tosin positiivisena nuottina sanottakoon, että kyseinen käsittely teki oikein tuhoisaa jälkeä tatuointiin, joka haalistui tällä kertaa oikein ekstrapaljon. Lisähaalistusta on odotettavissa vielä kuluvan kuukauden-kahden aikana, kun lasersäteiden jämät mylläävät ihossa. 

Iho vaatii tämän viimeisimmän, palaneenkäryltä haisseen rykäisyn jäljiltä oikein ekstrapaljon taukoa ja huoltoa, joten seuraava poisto otettaneen ehkä vasta syksyllä. Tai sitten keväällä hyvissä ajoin ennen mätäkuuta, mikäli lompakko, elämänmeno ja iho sen sallivat. Poistosta tuleva kraateri on nimittäin niin hurja, että se vaatii erityistä huolenpitoa ja rauhallista elämää jonniin aikaa.

Rahapuolella kuuluu aika hiljaista. Tilipäivään on vajaa viikko, ja odotan sitä vesi kielellä. Mulle tulee täysi palkka (en ole pitänyt helmikuussa palkattomia lomapäiviä), ja voi että miten se onkaan tervetullut!

En ole tehnyt idioottimaisia matkavarauksia tai impulssiostoja. En ole velkaantunut lisää, tosin puskuriakaan en ole tässä kuussa kasvattanut. Sivutilillä on kokonaista 50 euroa plussaa, ja visalla on noin 160 euroa miinusta. Maksan visan nollille heti tulevasta palkasta.

Tulevasta palkasta pitää laittaa iso siivu matkakassaan. TOSIN matkan tilanne on tällä hetkellä hieman jännittävä koronaviruksen takia. Tarkoituksena olisi mennä minnepä muuallekaan kuin Italiaan, mutta ei mitenkään huvittaisi mennä kohteeseen jossa on riski joutua karanteeniin. Tai sairaalaan. Tai sairaalaan karanteeniin. On mahdollista että peruutan koko matkan, toivon saavani osan rahoista takaisin, ja sitten ihmettelen että mitä tekisin kesälomallani. Ja kaikella sillä rahalla, joka piti reissun päällä törsätä!

Aijai, jänniä aikoja.