perjantai 31. tammikuuta 2020

Noin-vuodenvaihteen tase 2019

Nyt seuraa talouskatsaus! Pennilandian hiljaisen loppuvuoden jälkeen on vihdoin aika ottaa härkäeläintä sarvista ja puhua itseni kanssa rahasta.

Viime postauksessa teinkin jo katsausta omasta taloustilanteestani, joten tiedän tasan mistä päästä alan ensimmäisenä äyskäröidä tätä minun paattiani kuntoon.

Rahat on siis vähissä, käteisrahat. Ja olen ruvennut toimiin olemattoman käteiskassani elvyttämiseksi. Laitoin 100 € suoraveloituksen menemään aina palkkapäivänä säästötilille (eri pankkiin). Nyt tililtä häipyy palkkapäivänä siis 200 euroa indeksirahastoihin, PLUS 100 euroa talletustilille. Toivon että en huomaisi tuon ylimääräisen satasen häipymistä mitenkään, kun en ehdi sen tilille tuloakaan rekisteröidä. 

Oon onnekseni suht tottunut 200 euron häipymiseen tililtä heti aamuyön tunteina kun palkka tulee, joten jospa muutaman kuukauden irvistelyn jälkeen ei kirpaseisi tuo ylimääräisen satasen "menetys". Ilakoin jo nyt ajatuksesta, että tällä vedätystaktiikalla mun säästötilini saldo olisi vuoden lopussa 1100 euroa - mikäli siis en kompastu tähän ylevään salakavaluuteeni ja vihellä suoraveloitusta poikki. 

Mutta hei, 2020 on mulla käteisen vuosi, joten asian eteen pitääkin tehdä jotain tuntuvaa! Jos se säästäminen kävis helposti, niin kaikilla olisi säästötilillä se tonni. Ainiin, mutta aika monilla vissiin onkin. Se on vaan minä, joka oon syöny sukista varret.



Mutta katsotaanpa niitä vuodenvaihteen lukuja! Mun noin-vuodenvaihteen taseeni näyttää tältä:

VARAT
Sijoitusasunnot       192 250,00 €
Käteistalletukset           100,00 €
Indeksirahastot        19 273,92 €
Osakkeet                   2 196,00 €
S-juna                       1 100,00 €

VELAT
Sijoituslainat         -154 166,35 €

SALDO                   60 753,57 €

Luvut katsottu 15.1.2020.

Hyvältähän tuo näyttää! Omaisuutta on, pörssit on olleet nousujohteisia, ja asunnot vivuttaa itseään minullepäin tasaisella tahdilla.

Käteispuoli hoidetaan kuntoon, ja tavoitteena olisi kasvattaa käteismäärä JA pitää myös hanat auki indeksirahastojen suuntaan. Jos elämässä ei mitään yllättävää pläsähdä lautaselle, niin tämä onnistuneekin ihan suht kivuitta tulevana vuonna.

Katsotaan, sanoi lääkäri. 

torstai 16. tammikuuta 2020

Likviditeetti sakkaa, mutta tase voi hyvin!

Tänne kuuluu erittäin hyvää, ja sitten semihyvää. 

Hyvää: mun henk koht taseeni voi erittäin hyvin. Tein listauksen mun sijoitusvarallisuudesta ja -veloista eilen, ja luvut yllättivät mut suuruudellaan! Tällä hetkellä mun nettovarallisuus on himppusen yli 60 000 euroa. Herranjestas, oikeasti! Yli kuuskytätonnia! MUN! *

Tämän uunon, jonka taloudenhallinta on ajoittain kovinkin haastavaa: matkustelen liikaa, ostelen vielä liiemmin, ja visakortti vikuroi omia aikojaan enkä minä osaa sanoa sille ei.

Mun varallisuus on noussut armottoman vivuttamisen ansiosta (asunnot!), ja myös kuukausittain palkkatililtä tilipäivänä tapahtuva parin sadan suoraveloitus rahastoihin on mukavasti kasvattaneet tasetta. Lisäksi taseen turpoaminen on saanut isosti vauhtia pörssikurssien kovasta noususta viime aikoina.

Ei perkele, onko se oikeasti niin, että pitkäjänteinen säästäminen muka kannattaa! Tätähän ne viisaat hokee kaiket päivät pääät punasena, mutta ikinä en oo uskonu. No, nyt uskon, ja jatkan entistä vankemmin omalla tielläni. Mutta tämä junahan kulkee molempiin suuntiin - tase huononee heti kun pörssikurssit tipahtaa alaspäin. Tämä on pelin henki.

Mutta joo, mikäs täällä sitten menee semihyvin? Tai siis huonosti, jos ihan suomeksi sanotaan. Ollaanpa rehellisiä, yksi osa-alue menee nyt oikein urakalla huonosti. No se, että mulla on käteistä TOSI vähän. Touhutonni? Kadonnut. Käteistalletukset säästötilillä? Gone. Käyttötilin muutama satanen? Buh bye. Sukanvarsi? Syöty.

Mulla on likviditeettiä tällä hetkellä ihan naurettavan vähän. Käyttörahat on nollissa, ja tilipäivä rumpsuttaa vasta parin viikon päässä. Tottakai tulossa on myös kevätmatka, johon tarvitsee oikeasti saada rahaa kerättyä. 4 kuukautta aikaa loihtia jostain noin parin tonnin matkakassa. Ei perkele oikeasti, minä! Miten mä tästä stuntista aion selvitä! Mun on saatava touhutonni takaisin tuomaan mielenrauhaa, on saatava kerättyä matkakassa kasaan, ja haluan jotain muutakin kuin nollan säästötilille.

Tänä vuonna en samperi soikoon osta yhtäkään asuntoa! Ja teen ainoastaan kaksi matkaa: kevätmatkan, ja loppuvuoden mielenterveysmatkan.

Eli: vaikka lämmittelen käsiäni hyvän taseen luvuissa, niin todellisuus on nyt se, että lompakossa näkyvää rahaa mulla on loppukuuksi noin viiskymppinen (plus hilut). Ruokamenot hoidetaan, mutta mitään krääsäostosta ei.

Nyt on b-asteen kriisi ja punaiset lamput päällä käteisen keräämisen suhteen. Tilanne on sinäänsä hyvä että luottokorttivelkaa ei ole, mutta tätä menoa sen kertyminen olisi vain ajan kysymys. Ja sille tielle mä en halua lähteä! Ei!

En missään nimessä halua virittää viuluani sille taajuudelle, että alkaisin valittaa mulla olevan rahat vähissä. Ei ole - rahaa on, mutta se on sijoitettuna. Ja normielämään mä en piru vie aio nostaa rahastoistani rahaa! Säästötililtä ehkä (...kuten olen jo nostanutkin), mutta nyt kun sekin joki on tyrehtynyt, niin eipä nyhjästä enää sieltäkään.

Sekalaisin tunnelmin siis alkaa Neiti Pennin uusi vuosikymmen!

*taseen jakautumisesta rustaan oman postauksen, kunhan viitsin.