tiistai 16. heinäkuuta 2019

Vuoden 2019 toisen neljänneksen kulutus

Täytyy sanoa, että nyt hävettää eniten koko blogihistoriani aikana tämä menojen raportointi.

Siis mitä helvetin perkelettä mä oon ostellut! Okei, olen käynyt kuluneen 3 kuukauden jakson aikana New Yorkissa porsastelemassa, mutta olisipa se ainoa meno mikä on tullut söhelöityä!



Miten mä helvetti soikoon kehtaan pitää minkäänlaista blogia! Miten tää kulutus on lähtenyt näin käsistä! Mikään paitsi ruoka- ja lääkekulut ei ole tässä käppyrässä pakollista menoa! Eläinmenojakaan ei voi täysin nolliin vetää, mutta pointtina on, että voi hyvä helvetti sentään kun hävettää miten high maintenance bitch mä kulutukseni perusteella olen!

Tää on niin kaksijakoista - haluan ottaa elämästä kaiken irti ja nähdä maailmaa ja haalia kokemuksia joihin minulla on mahdollisuus. MUTTA onko sitä pakko tehdä näin paljon rahaa ympäriinsä heitellen? Onko ne parhaat kokemukset niitä, joita haetaan isojen merten takaa ja ravintoloista baareista kaupoista? Vai löytyisikö niitä lähempääkin, vähemmällä kulutuksella ja luonnonvarojen tuhlaamisella?

Tässä on vuoden 2019 huhti-touko-kesäkuun kulutukset excel-piirakkana (klikkaamalla suurenee):


Vaate- ja ravintolakulujen korkeus selittyy jenkkimatkalla, siellä tuli nimittäin osteltua ja syötyä, niinkuin aiemmassa erillispostauksessa sanoinkin. Lisäksi olen maksanut tulevaan matkaan liittyviä kuluja toukokuussa, ja tehnyt vielä lähiseutumatkojakin kesän alussa muutaman. Korkeat urheilukulut selittyy jumppakeskuksen jäseneksi liittymisellä huhtikuussa, ja jatkossa nuo kulut tulemaan olemaan yhtä korkeat kuin nytkin. 

Jos mulla tulis iso elämänmuutos ja tulot tippuisi, niin mitenköhän helppoa mun olis trimmata menoni olemattomiksi. Oon uskotellut itselleni että joo kyllä mä voin vähentää, mutta MIKSI EN VÄHENNÄ perkele, kun samaan aikaan nau'un että kulutusta pitäis vähentää, ja sitte suoritan semmosta elämää mihin menee pelkästään kulutusmenoihin keskimäärin yli 60 euroa päivä! Ihan järkyttävää!

Etukäteen oli tiedossa että vuoden toisesta neljänneksestä tulee katastrofi, mutta enpä arvannut että siitä näin paha tulisi.

Ja tätä samaa laulua on laulettu ennenkin. Katastrofi taitaa olla mun normitila.

Nyt on oikeasti pakko tehdä jo jotain. Vaateostokset pannaan, turhat kauneuskulut pannaan, ja matkustelut pannaan.

Paitsi voisin ostaa semmoisen tekonyrkin, joka mätkäsee mua turpaan aina heti, kun meinaan ostaa jotain muuta ku kaurahiutaleita. Ja samaan aikaan tiedän, että absoluuttinen kieltolaki ei mun kohdalla toimi, eikä saa aikaan ainakaan pysyviä ratkaisuja. En voi sanoa itseäni edes jojo-säästäjäksi, vaan sukset suorana kaakkoon laskevaksi syöksylaskijatuhlaripelleksi.

Paha Jenni, paha!