Mulla vaihtuu ja/tai päivittyy metodit rahankäyttöni seurantaan perin usein*. Mietin myös näköjään säännöllisin väliajoin, miten saisin pidettyä itseni entistä paremmin aisoissa rahankäytön kanssa.
Ja tadaa, löysin toimivan metodin.
Tulin miettineeksi shoppailuhimoani siltä kannalta, että jos nyt olisi zombiehyökkäys meneillään ja maailma vinksallaan, niin olisiko harkitsemani tuote X täysin tarpeellinen siinä tilanteessa.
Uusi mekko = ei apua hengissä selviytymiseen.
Purkki papuja = huomattavasti enemmän apua.
Minä, ja lähes koko länsimainen yhteiskunta, elämme tällä hetkellä niin järjettömässä yltäkylläisyydessä, että mulla ainakin on täysin hämärtynyt välttämättömän käsite. Mulla on kultalusikka niin syvällä nielussa että en edes ymmärrä tilannetta missä välttämättömyystarvikkeista olisi pulaa, ja näinollen olen taipuvainen törsäämään rahoja ja resurssejani johonkin joutavaan, joka viihdyttää minua hetken.
Ostosteltua tulee ihan omaa tylsyyttään, kun elämä on niin ihanan pullantuoksuista muminaa täydellä mahalla lämpimässä köllötellen, että luulee tarvitsevansa piristeeksi uuden version jostain, joka minulla jo on.
Mutta kun asettaa itsensä olotilaan jossa zombit hyökkää, okei tai vähän realistisemmin ajateltuna elää vaikka työttömyyspäivärahalla vuokrakämpässä ilman säästöjä, ruoka on loppu ja velat kaatuu niskaan ja kissalla on nälkä, niin tajuaa taas että tarviinko mä nyt oikeesti jotain saatanan ulkoilmalegginsejä, häh. Vai säästetäänkö nekin rahat zombiepäivän varalle ja pidetään niitä goddamn kolmiakytä legginsejä joita kaapista jo löytyy. Esimerkiksi.
On tämä nyt tavan luksusta, kun pitää maalailla itselleen kurjuutta, jotta osaa elää ihmisiksi. Ei tässä metodissa nyt pyörää keksitty uudestaan, mutta sain sentään omaa päätäni käännettyä sen 360 astetta ja survoin tajuntaani taas kerran sen, että tavaraa ei osteta vaikka miten olis tarjouksessa.
Jumaliste miten itteään on helppo huijata. Meinasin jo mennä ansaan, ja ajatella olevani eräpirkko, joka ihan validisti tarvitsee uudet ulkoiluhousut. Ja enpä ole rämpinyt metsässä housuttomana tähänkään asti, eli MULLA ON HOUSUT pentele soikoon enkä tarvii uusia.
En siis tilannut ulkoilmalegginsejä enkä edes sortunut Nellyn mega-aleen, vaikka halvalla olis saanu vaikka mitä rytkyä. Vaikka mieli teki. Ja kyllä nyt on hyvä olo! Siitäs saivat, bannerimainokset, en sortunut teihin!
---
* Lopetin viikottaisen talousseurannan, ja siirryn kuukausittaiseen raporttiin. Ahoy and behold, heinäkuun alussa siis räpsähtää eetteriin Pennin ensimmäinen €uronkuvat silmissä kirjoitettu kuukausiraportti, aiheena kesäkuun kerskakulutukset.
